Isäntäperherumbaa

”Suurkiitos jo etukäteen, lisään teidät vahvistaneiden perheiden listalle!” Yes! Taas yksi lisää!

Isäntäperheiden metsästys leirin lapsivieraille on täydessä vauhdissa. Ihania CISV-perheitä on ilmoittautunut jo kasoittain, mutta muutamia vielä tarvitaan.

Aikataulu CISV:n kesäkylissä on aina sama: isäntäperheet noutavat lapset ensimmäistä perheviikonloppua varten lentokentältä, leadereiden ja junioriohjaajien suunnatessa leiripaikalle tutustumaan toisiinsa ja suunnittelemaan leirin ensimmäisiä päiviä. 11-vuotiaat lapset menevät ensimmäisiin perheisiin pareittain, oman maalaisen tutun tytön tai pojan kanssa. Perheessä ollaan sunnuntaihin saakka, jolloin kauan odotettu leiri lopulta alkaa. Toisen kerran perheisiin päästään leirin puolivälissä, jolloin lapset menevät viikonlopun viettoon toisesta maasta tulevan uuden ystävän kanssa.

Isäntäperheiden ilmoittautumisista on havaittavissa innostunutta odotusta: ”Toivoisimme tyttöjä Grönlannista”, ”espanjankielinen delegaatio olisi mukava” ja ”jos saamme tiedon lasten kansalaisuudesta vähintään viikkoa ennen, voimme opiskella omien lastemme kanssa kyseisen kielen alkeet”. Toisaalta maailmalta tulevista meileistä olen aistivinani paitsi intoa, myös hienoista huolestuneisuutta: ”Yhdellä tytöistämme on pähkinäallergia” ja ”Delegaatiomme poika tarvitsisi isäntäperheen, jossa ei ole kotieläimiä”. Kirjaan ylös kaikki toiveet, perheiden kissat ja koirat, lasten rajoitteet ja allergiat. CISV-lasten vanhempana osaan samastua näihin huoliin - ehkä juuri siksi perheiden löytäminenkin on ollut niin helppoa. Koska monet meistä perheistä ovat lähettäneet tai lähettämässä omaa lasta vieraaseen perheeseen vieraassa maassa, tuntuu luonnolliselta tarjota vastaava kokemus myös muualta Suomeen tulevalle lapselle. CISV:n maailmanlaajuinen toiminta perustuu vastavuoroisuuteen, perheistä ja muista vapaaehtoisista koostuvaan verkostoon, joita yhdistää samanlaiset suvaitsevaisuuden arvot ja usko siihen, että kansainvälisten ystävyyssuhteiden kautta rakennamme parempaa tulevaisuutta.

Isäntäperheenä oleminen on myös usein todella hauskaa! Itse sain kipinän hoitaa isäntäperhejärjestelyjä viime kesänä, kun toimimme yhden vuorokauden intialaisen village-delegaation isäntäperheenä. Suloiset intialaiset tytöt ja pojat löysivät nopeasti yhteisen sävelen omien lastemme kanssa ja aloittivat välittömästi pihalla iloiset palloleikit. Suomalainen ruoka tuntui heistä eksoottiselta ja saimme maistaa myös heidän äitiensä mukaan laittamia vahvasti maustettuja eväitä. Kyynelissä erosimme seuraavana päivänä uusista ystävistä. Kaksi viikkoa myöhemmin hyppäsimme junaan ja matkasimme Lappeenrantaan tervehtimään lapsia heidän leirinsä Open Dayssa. Tuntui kuin olisimme tavanneet pitkästä aikaa vanhoja rakkaita ystäviä!

Koska lapset viettävät lähes koko kuukauden leiripaikalla, on isäntäperheiden rooli Suomeen tutustuttamisessa merkittävä. Perheiltä ei vaadita mitään erityistä ohjelmaa, mutta moni hemmottelee pikkuvieraitaan ja ottaa viikonlopusta kaiken irti. Yhtä arvokas voi kuitenkin olla yhdessä vietetty viikonloppu kotona tai perinteisellä suomalaisella kesämökillä. Tärkeintä on tarjota ennen kaikkea turvallinen ympäristö ja olla vastuullinen aikuinen, joka huolehtii lapsista kuin omistaan. Lapset tarvitsevat usein myös pientä henkistä tukea ja ymmärrystä oudoissa tilanteissa eikä koti-ikävän yllättäminen ole tavatonta. Iloisella mielellä ja avoimella asenteella päästään kuitenkin pitkälle!

Iso osa työstäni on vielä edessäpäin. Vähitellen saamme tiedot kaikkien delegaatioiden osallistujista ja allergioista, jonka jälkeen voimme jakaa lapset perheisiin ja ilmoittaa perheille lasten tarkat saapumisaikataulut ja ohjeistaa perheet viikonloppua varten. Leirin keskivaiheen viikonlopun isäntäperheisiin menevät lapsiparit selviävät vasta leirin jo ollessa käynnissä, koska etukäteen on mahdotonta tietää kuka kenenkin kanssa ystävystyy.

Odotan jo innolla kesän delegaatioita saapuviksi ja palkinnon työstä tuo aivan varmasti vierailu leirin Open Dayssa ja siellä lasten iloiset hymyt ja nauru. Iso kiitos jo etukäteen kaikille isäntäperheille - ilman teitä ei leirikokemus olisi mahdollinen!

Jessica

Kirjoittaja on CISV-vanhempi ja vanha CISV:läinen itsekin.